Jotain pientä

Askartelut ovat jääneet hyvin vähäiselle babyn synnyttyä, mutta rustasin jotain pientä tässä eräs kaunis päivä mieheni yllätettyä minut tuomalla kukkia.

Mies halusi kuulemma kiittää minua siitä isosta urakasta, jota olen äitinä tehnyt. En kylläkään ymmärrä miksi. Mä olen ollut ihan sekopää kotona ja univeloissani kilahdellut miehelleni kaikista mitättömistä asioista. Ehkäpä mieheni pelkää minua ja päätti tuoda kukkia, ennen kuin sekoan lopullisesti.

Noh kukat olivat tosi ihanat ja minä tulin tosi hyvälle tuulelle. Ehkäpä minä laitan maljakkoon seuraavaksi risuja muistuttamaan, että olen ollut tosi äkäinen muija ja voisin jatkossa olla kiltimpi miehelleni.

Huono äiti

Meidän pikkuinen ei suostu nukkumaan päikkäreitä sisällä..ehei. Baby vaatii hyvien päiväunien onnistumiseen joko vaunulenkin tai parvekenukuttamisen. Itseasiassa parvekepäikkäritkin ovat aivan uusi juttu. Masuvaivaiselle babylle kelpasi ennen kahta ikäkuukautta vain unet vaunulenkeillä, mielellään mukulakiviä pitkin ajellen. Nyt kuitenkin olemme löytäneet parvekkeen ja minäkin saan päivässä sen hetken ihan itselleni. Myöskään vaununukuttaminen sisällä ei toimi. Kokeiltu monet kerrat ja baby tajuaa aina huijausyritykseni. 

Tänään minulla oli ongelma. Illalla olisi ohjelmassa ystäväni tapaaminen lasillisen merkeissä. Ainut hetki laittaa itseni ihmisen näköiseksi olisi babyn parvekepäikkärit, mutta ulkona on -17! Tuumin hetken lähtisinkö illalla paskaisella tukalla, ilman meikkiä ja jättäisin väsyneen huutavan babyn isälle hoitoon. Kiitos ei! Olen odottanut tätä iltaa kuin kuuta nousevaan. Jo viikkoja sitten mallailin menevätkö vanhat bilefarkkuni jalkaani ja menivät! JEI! Tissimaidot on jo pumpattu jääkaappiin odottamaan ja ostin uuden paidankin (ensimmäinen uusi vaatekappale sitten synnytyksen). Tänään haluan olla huono äiti ja lähteä tuulettumaan. Ja kaikki tämä vain sen hetken ja viinilasillisen takia (ystäväni on myös tuore äiti ja meidän täytyy olla kiltisti aikaisin kotona).

Mutta siis ongelman ratkaisuun. Ajattelin siis kokeilla babyn huijaamista. Puin vauvan normaalisti ulkovaatteisiin ja jutustelin, että nyt sitten mennään parvekkeelle nukkumaan. Vein vaunut normaalisti parvekkeelle ja annoin olla 10 min. Vauva oli unessa ja vetäisin vaunut sisälle. Tämän jälkeen availin toppakerroksia, jottei kaveri nyt aivan hikeenny. Nyt baby on jo vetänyt muutaman tunnin unet ja minä olen laittanut itseni ihmisen näköiseksi. Muahahhaa mä olen nero...tai sitten vaan epätoivoinen. Ehkäpä sittenkin tuo jälkimmäinen ja vain sen takia että voin olla vähän huono äiti tänään!

Baby syntyi

Hassua, että minulla on nyt todella pitkään aikaan oikeasti vähän aikaan. Laitoin babyn parvekkeelle nukkumaan, siivosin, söin, kävin suihkussa ja ja.. siis mitä, onko minulla oikeasti aikaa?!? Ajattelinkin siis päivitellä tänne, mikäli tästä vaikka tulisi tapa.

Myös kuvaa ottaessa päivämme oli mitä mainioin.

Baby siis syntyi 18.11.2013. Juuri sopivasti, kun luulin pääni hajoavan odottamiseen. Nyt sitten olenkin totutellut vauva-arkeen, josta jo välillä luulin etten selviäisi hengissä. Baby on ollut kovin itkuisa kaveri ja laittoikin heti äidin elämän realiteetit uuteen järjestykseen. Kuten esimerkiksi ennen niin päiväni kohokohta kupillinen kuumaa kahvia teki koko perheen illasta helvettiä (vatsavaivat rules). Siis kahvi ja kaikki muutkin mahdolliset herkut jäi.
Myöskin keskusteluaiheet kaikenlaisista kevyistä aiheista on oikeastaan vaihtunut ainoastaan kakkaan. Koko perheen hyvinvointi onkin tällä hetkellä kiinni babyn vatsan kunnosta ja kakan vääntämisestä.

Tänään meillä onkin hyvä päivä ja aion nauttia siitä (voisin myös kertoa kakkatarinan miksi päivämme on niin hyvä, mutta taidan jättää väliin).